Maailman paras salaatti ja pläskit

Aamupaino: 81,7kg. En ole tyytyväinen mutta en jaksa välittää, koska uskon kiinteytymistä tapahtuneen. Otin tänään ensimmäistä kertaa mitat ihan mittanauhan kanssa, ja tältä näytti:

Vyötärön kapein kohta: 79cm

Lantion levein kohta: 102cm

Perse: 110cm

Reiden paksuin kohta: oikea 64,5cm, vasen 65cm

Pohkeen paksuin kohta: oikea 41,5cm, vasen 42cm

Tuntui tosi vaikealta! Mistäs sen tietää ottaako sitä samasta kohdasta seuraavalla kerralla tai oliko mittanauha juuri sopivasti siten, että näytti oikeita lukuja? Yhtäkkiä tajusin myös, että saatoin vetää vatsaa sisään. Lisäksi vyötäröni on niin korkealla ettei siinä kohtaa enää ole vatsaa vaan ollaan jo tissien lähellä! Mitäääähhh pitäisikö tässä vielä mitata vatsan paksuin kohta? :D

Katsoin netissä omena-päärynä-indeksin, jonka mukaan oma indeksini on 0,77. Ilmeisesti ihan hyvä asia. "Indeksisi on terveellisellä tasolla. Jos huomaat itsessäsi taipumusta vyötärölihavuuteen, sinun on syytä olla tietoinen siitä, että vyötärölihavuus on tärkein aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä." Mutta tässä lienee juuri se ongelma, että vatsassa on kyllä pläskiä vaikka kuinka mutta se vyötärön kapein kohta jää tosi ylös eikä siinä kohtaa enää ole niitä pläskejä.

En mitannut hauista ollenkaan, koska en sitä yhdellä kädellä oikein saa. :(

Ei tämä mittaaminen nyt tainnut mennä ihan niin kuin piti. Vinkkejä otetaan vastaan!

No joo, sitten siihen parhaaseen aiheeseen. Tein eilen maailman ihaninta salaattia! Tuoretta pinaattia, tuoretta basilikaa, keltaista paprikaa, aurinkokuivattua tomaattia, cashew-pähkinöitä, auringonkukansiemeniä, hunajamarinoitua broileria ja ihan pikkuinen tippa kevytmajoneesia. Oli ihanan erilaista verrattuna tavalliseen salaatti+tomaatti+kurkku -yhdistelmään. Suosittelen lämpimästi! Nyt mulle kasvaa Kippari-Kalle -lihakset!

"Maailman paras salaatti"

Minä.

Justiinsa näin!

Aamupaino: 81,8kg. :/ 

Söin eilen yhden pallon suklaajäätelöä, muuten söin normaalisti. Näinkö se sokeri oikeasti vaikuttaa, että heti tulee melkein puoli kiloa lisää? :O No, en jaksa tästä stressata koska tunnen itseni kapeammaksi kuin ennen! Iso vaikutus lienee sillä, ettei turvotusta ole esiintynyt entiseen malliin. :) Aamulla pysähdyin ihailemaan itseäni peilistä, kun laitoin päälle kireähkön mekon eikä läskit pullottaneet (pahasti) missään kohtaa. Vyötärö näytti kapeammalta kuin ennen. Voi olla jotain toiveajatteluakin, mutta pääasia että itsellä on hyvä mieli! Pitäisi kyllä ihan tosissaan hankkia se mittanauha.

Törmäsin Iltalehden sivuilla juttuun Anna muutti elämäntapojaan pysyvästi. Juuri tuota tässä haetaan, ja oli kyllä inspiroiva juttu! Kyseinen Anna siis tiputtanut parissa vuodessa kymmeniä kiloja ja ennen kaikkea pitänyt kilot poissa sen jälkeen! Tuli oikein sellainen ylimotivoitunut olo jatkaa: vähitellen totutan itseäni elämäntapojen muuttamiseen, terveellisempiin aterioihin ja viikoittaiseen liikuntaan. Kyllä se kiinteytyminen pakosti alkaa tapahtua. Vai mitä?

Takareidet on edelleen jumissa tiistain Powerin jäljiltä, mutta aion uskaltautua salille työpäivän jälkeen. Tarkoituksena olisi lämmitellä normaalia kauemmin ja tehdä lihaskunto-osuuden jälkeen vielä loppulämmittelyt esim. juoksumatolla tai crosstrainerilla. Näin niitä kaloreita kuluu selvästi eniten, kun tekee sitä aerobista (menikö oikein?) liikuntaa riittävästi sen lihaskunnon päälle.

Sain myös elämäni ensimmäisen, kuukauden mittaisen liikuntapäiväkirjan täytettyä loppuun. Lupasin itselleni liikkua viitenä päivänä viikossa ja sen myös tein! Tässä oli oikeasti isona apuna eteisen seinään kiinnitetty A4, johon kirjasin kaikki päivän liikunnat. Siitä näki nopeasti liikuntapäivien kertymisen ja tiesi viikonloppua kohden, kuinka monena päivänä vielä pitäisi liikkua että se viisi päivää tulee täyteen. Laskin liikuntapäiviksi kaikki sellaiset päivät, joina kävin salilla tai sulkapallossa, tai kävelin vähintään 8000 askelta. Nyt seinällä on uusi liikuntapäiväkirja, mutta askeleiden suhteen liikuntapäiväksi lasketaan päivät jolloin kertyy 10 000 askelta. Tuntuu tosi hurjalta, saa nähdä tuleeko niitä paljon. :)

Woooot?

Aamupaino: 81,4kg. :)

Alaspäin se menee. Helevetin hitaasti, mutta meneepä kuitenkin. :) Olen muistanut liikkua ja syödä kasviksia, enkä ole syönyt punaista lihaa kuin kinkkuna leivän päällä. Tuntuu että se on osaltaan auttanut tätä projektia. :)

Eilen kävin jälleen Powerissa - tuntui rankemmalta koska lisäsin tankoihin painoja, mutta tänään en ole ollut niin rikki kuin viime kerran jälkeen. Tätä lisää - ja säännöllisesti!! Onneksi uskalsin viimein mennä kokeilemaan, oli varmasti elämäni paras päätös. :) Nyt täytyy vaan toivoa että kyseinen ryhmäliikuntatunti pysyy ohjelmistossa! 

Viikonloppuna on luvassa alkoholinkäyttöä. Onko vinkkejä mitä kannattaisi tällaisena päivänä tai edeltävänä syödä, että nesteitä kertyisi mahdollisimman vähän?

Huojennus

Aamupaino: 81,9kg.

Viikonloput vaikuttaa mulla aina, koska haluan aina lomapäivinä ottaa rennommin. En merkitse syömisiäni ja yhden suklaapatukan ja ison kaakaonkin vedin napaan lauantaina. Samoin tuli syötyä mämmiä sokerilla, mikä ei ehkä ole ihan se terveellisin yhtälö. :D Mutta ensimmäistä kertaa ever viikonlopun aikana nousi vain parisataa grammaa, eikä kiloa. Niin ja tähän lienee syytä sanoa, että menkkojen alettua aamupaino oli 81,6kg eli ihan turhasta kitisin viime viikolla!

Tutkin keskustelupalstoja - koska nehän ovat melkein sama asia kuin lääkärin vastaanotto - ja löysin paljon keskustelua siitä kuinka kuukautisten alkaminen voi nostaa painoa jopa kolme kiloa. Tiedän siis vastaisuudessa olla skitsoilematta. :)

Tänään on tosi väsynyt olo mutta aion mennä joko salille tai sulkapalloon - on vielä epäselvää onnistuuko jälkimmäinen. Huomenna olen luvannut itselleni mennä uudelleen Poweriin, jossa kävin ensimmäistä kertaa viime viikolla. Lihakset oli sen jäljiltä monta päivää kipeänä enkä ole pystynyt kunnon salitreeniä sittemmin tekemään, mutta nyt toimii jo! Tästä kun saisi viikoittaisen aktiviteetin niin kehittyisi lihaskunto varmasti huimaa vauhtia!

Hauskaa ja aktiivista viikkoa kaikille! Kevät on tullut!

Fuck

Aamupaino: 82,2kg

Ketuttaa.

Sanokaa joku, että paino nousee vain koska menkat ovat alkamassa?!?!??!! En tiedä mitä ajatella. Olen syönyt maksimissaan 1900kcal joka päivä ja liikkunut noin kuutena päivänä viikossa. Ja paino vaan nousee. Ymmärrätte varmaan miksi herää ajatuksia luovuttamisesta. :(

Sairaanfakinkipeenraastavaa

Aamupaino 81,9kg. :(

Eilisen ryhmäliikunnan, kävelyn, yli 800 kalorin kulutuksen ja yöripulin jälkeen paino oli noussut. Nyt en edes tiedä mitä ajattelisin. Tuli niin lannistunut olo. Nämä on juuri niitä tilanteita, kun ihminen sortuu ja ajattelee, että sama kai se on mitä minä syön kun en minä kuitenkaan laihdu. :( En ihan oikeasti ymmärrä mitä teen väärin!

Olen ollut koko aamun ihan apea ja stressannut tätä asiaa. Miten paljon sitä liikuntaa pitäisi oikeasti harrastaa että jotain tapahtuisi??

No, yritän kuitenkin ajatella positiivisesti enkä luovuta!!! Täysillä eteenpäin, uusi yritys, uusia ryhmäliikuntatunteja ja enemmän lenkkeilyä!!

“You must make a decision that you are going to move on. It wont happen automatically. You will have to rise up and say, ‘I don’t care how hard this is, I don’t care how disappointed I am, I’m not going to let this get the best of me.”

Mä olen niin rikki!!

Minä tein sen!! Kävin ryhmäliikuntatunneilla!! Oli huonoja ja hyviä kokemuksia. Core, eli vatsa-selkä-jumppa, oli liian rankka. Vatsassa ei ole tarpeeksi voimaa ja tässä tehtiin paljon lankun tyylisiä liikkeitä jotka sattuvat minua käsiin eikä tunnu siellä missä pitäisi. Tälle tunnille en siis tule eksymään uudelleen. Mutta. Se Power, eli sama kuin Body Pump, oli aivan mahtava! Tosi rankka, mutta jaksoin silti loppuun asti kaikki liikkeet paitsi olkapäät. Toki tangoissa oli pienimmät mahdolliset painot, mutta oman jaksamisen mukaan on mentävä. :) Tälle tunnille uskaltaudun varmasti uudelleen ensi viikolla ja toivon että siitä tulee viikoittainen osa liikuntasuunnitelmaani! Voi kertoa, että huomenna en tule menemään salille! Suoraan kotiin ja ehkä juuri ja juuri rennolle kävelylle. Veikkaan, että olen huomenna todella rikki.

Tulin salilta ja vetelin purkin maitorahkaa ja mansikkakeittoa. Rupesin tässä pohtimaan, että olisi varmaan syytä syödä lisäksi vaikka leipää, nimittäin ST-sykevyön mukaan liikuntatuntien aikana kului yhteensä yli 800 kaloria. Nälkä ei ole kyllä yhtään, mutta en halua että tulee heikotus tai vielä pahempaa, säästöliekki.

Nyt olen niin poikki etten jaksa edes kuvia lisätä. Mutta yksi uusi tavoite on saavutettu ja siksi annan aplodit itselleni: taputaputaputaputaputaputaputapu!!! Thank you, thank you very much.

Tänään kohtaan pelkoni!

Aamupaino: edelleen se 81,7kg. Tyydyn siihen.

Tänään on se päivä, kun uskaltaudun ryhmäliikuntatunnille joka ei ole pilatesta, yogalatesta tai venyttelyä! Luvassa on siis puoli tuntia kestävä Core, jossa käsittääkseni reenataan selän ja vatsan lihaksia, ja siihen perään Power, joka lienee sama asia kuin BodyPump. En ole koskaan käynyt missään tämän tyyppisessä ja olen suoraan sanottuna kauhuissani. Kiinnitän todella paljon huomiota siihen, mitä muut minusta ajattelevat ja se on suurin syy miksi en ole ryhmäliikuntatunneille uskaltanut. Pelkään myös sitä, etten yhtäkkiä jaksakaan ja sitten vain möllötän siellä ja katson kun muut tekee.

No, valitus sikseen! Tänään otan itseäni niskasta kiinni ja menen kokeilemaan! Siinähän sen sitten näkee, että onko se ollenkaan minun juttuni.

Tämä aamu alkoi reippaasti. Söin maitorahkaa, mansikkakeittoa ja itse tekemääni vehnätöntä mysliä. Päätin taas pakottaa itseni rahkan syömiseen, vaikka en ole siitä oikein koskaan pitänyt. Proteiinia on saatava! En myöskään ole yleensä tykännyt mistään mansikkajutuista, mutta tajusin mansikkakeiton olevan makein Valion mehukeitoista ja siksi ehkä sopivin rahkaan. Ja näin tosiaan oli, mansikan makeus piilotti rahkan kitkeryyden. Mysli sopi siihen myös hyvin, antoi makua ja ennen kaikkea kuituja!

Tästä tulee ehkä vakioaamiaiseni. Proteiini ja kuitu myös pitää nälkää hyvin, joten lounaalle ei välttämättä ole niin kova kiire tällä kertaa. Joka tapauksessa lounaaksi on luvassa hunajamarinoitua broileria ja kruunukasviksia. Joku voisi väittää, että marinadit ovat tosi epäterveellisiä, mutta en minä rupea kaikesta tinkimään. Mielelläni kuitenkin kuulisin vinkkejä, miten maustamattoman broilerin saisi parhaiten maustettua - kevyesti! Kermaa pyrin välttämään, siitä kertyy turhia kaloreita.

Tsemii kaikille jotka painii samojen asioiden kanssa! Toivottavasti siellä joku on lukemassa. :)

Teknistä apua please!

Minkähän takia tämä Blogger laittaa päivämäärään aina edeltävän päivän eikä sitä, jolloin viestiä kirjoitan?? Apua.

Joudun aina itse valitsemaan oikean päivän tuosta oikealta. Ei ymmärrä. :(

JES! Vihdoin voiton puolella!

Vapisevin sormin kirjoitan: aamupaino 81,7kg. Kuulostaa ehkä maailman pienimmältä pudotukselta, mutta painoni on junnannut 82-83 kilossa luoja ties kuinka kauan, ja nyt se vihdoin lähti laskemaan! Bileet! :D Ja nyt sitten tuleekin eteen se hankalin kohta: "kyllähän mä nyt yhden suklaapatukan voin syödä kun olen laihtunutkin". Pitää välttää kaupassa käymistä selvästi. Onneksi pakkanen on täynnä kanaa!

En jaksanut eilen mennä salille, joten kävin vain pitkällä lenkillä metsässä. Oli muuten todella liukasta, en voi suositella kenellekään! Ostin pari viikkoa sitten ulkoilutakin ja lämpökerraston, joiden kanssa on ihana ulkoilla. Koko ajan on pikkuisen viileä, mikä rohkaisee ottamaan juoksuaskeliakin silloin tällöin. Lisäksi älysin ostaa päähän pannan, joka lämmittää ja suojaa korvia, mutta ei hiosta päätä. Suosittelen kaikille jotka aloittelevat juoksuharrastusta tai muuten vaan ulkoilevat hiki päässä!

Yritäpä itse ottaa kuva omasta päästäsi. :D

Olen aikaisemmin tehnyt sen virheen, että olen lähtenyt ulkoilemaan untuvatakissa ja pipo päässä - kuumahan siinä tulee! Ulkoilu on tuntunut inhottavalta, kun hiostaa niin kovasti ja on halunnut hidastaa vauhtia ettei vaan enempää tule tukala olo. Tämän vuoksi tämä kevyt ulkoilutakki ja panta tuntuu niin nerokkaalta idealta. Tiedän - kaikki normaalit ihmiset ovat hoksanneet tämän jo aikojen alussa.

Toinen asia jonka olen huomannut motivoivan ulkoiluun, on tämä blogi. Yritän ottaa lenkillä kuvia mahdollisuuksien mukaan, jotta saan niitä lisättyä kirjoituksiini. Näin muistan itsekin paremmin niitä fiiliksiä joita on kirjoittamisen hetkellä ollut ja saan niistä lisäpotkua tulevaisuudessa. Suosittelen!

Otan muuten vastaan vinkkejä hyvistä kävely-/lenkkeilybiiseistä. Tällä hetkellä juoksussa puskee eteenpäin Pump it, Rolling in the deep, Happy ja Eye of the tiger. Tuo Adelen biisi on erityisen hyvä siitä, että säkeistöjen aikana haluttaa kävellä mutta kertsi saa juoksemaan. Enempää en jaksaisikaan juosta - vielä.

Hehkutin eilen että menen tänään ryhmäliikuntatunnille, mutta valitettavasti joudun tyytymään vain kuntosaliin. Ryhmäliikuntaa on sellaiseen kellonaikaan, etten tänään pääsekään sinne lähtemään. Huomenna sitten! :) Ihan oikeasti.

Sunnuntain sujuvuus!

Niinhän tuo viikonloppu meni taas niin kuin pelkäsin. Herkuttelin perjantaina mieheni kanssa hotellissa, mutta lisäksi söin karkkia sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaina kävin hotellissa vaa'alla, ja paino näytti 82,3kg. Tänä aamuna, eli maanantaina, paino oli kuitenkin palannut siihen 82 kiloon. Kävin eilen salilla ja lenkillä, joten mitä ilmeisimmin liikunta poisti karkkinesteet.

Tämä auttaa kyllä oivaltamaan paljon asioita. Olen aina ollut huono liikkumaan ja yrittänyt pienillä kalorimäärillä laihduttaa, kunnes on tullut NÄLKÄ ja on ollut "pakko" kiskoa hirveät määrät ruokaa ja koko homma on mennyt pipariksi. Nyt vasta ymmärrän - kun sen omin silmin näen - että liikunta on se joka tässä oikeasti vaikuttaa. Tästä lähin pyrin siihen, että käyn aina harrastamassa liikuntaa erityisesti niinä päivinä kun tiedän herkuttelua olevan luvassa!

Jos karkkia ja ranskalaisia ei lasketa, eilisen syömiset onnistuivat mukavasti. Aamulla söin kaurapuuroa voisilmällä ja rasvattomalla maidolla, sekä kaksi kauraleipää kinkulla ja juustolla. Normaalisti syön leipää tai puuroa, mutta eilen olin lähdössä heti aamiaisen jälkeen salille ja halusin tankata sitä varten hyvin. Onneksi tankkasin! Salilla jaksoi erinomaisesti näiden voimalla.

Päivälliseksi söin kanafileen ja kruunukasviksia, sekä karpalohyytelöä. Ensimmäinen kerta ehkä sataan vuoteen, kun teen kanafileen ilman kermakastiketta. Oikein kivasti se maistui pelkiltään, erityisesti tuon hyytelön kanssa! Tässä annoksessa väittäisin olevan melko hyviä hiilareita, kun riisit ja pastat ja potut on jätetty pois. Ja mikä tärkeintä: söin pikkulautaselta enkä änkenyt isoa lautasta täyteen ruokaa.

Tällä viikolla olen luvannut itselleni meneväni vähintään kahdelle ryhmäliikuntatunnille. Paniikki. En ole koskaan ollut mikään ryhmäliikkuja, häpeän itseäni siellä tunneilla ja tunnen itseni idiootiksi. Mutta jostain se on aloitettava! Huomenna menen suoraan töistä Knockout-tunnille, joka on käsittääkseni pitkälti sama asia kuin BodyCombat. Kävin edellisen laihdutusurakkani yhteydessä BodyCombatissa silloisella kuntosalilla, ja meinasin kuolla sinne. Toisaalta sen jälkeen oli aivan mahtava olo! Toivottavasti en jänistä viime hetkellä, niin kuin yleensä.

Ystävänpäivä ja lenkkidilemma

Aamupaino 82kg.

Paino on siis laskenut eilisestä 300 grammaa vaikka söinkin mutakakkua. Tämä rohkaisee ajattelemaan, että pienestä repsahduksesta ei ole haittaa jos muistaa liikkua päivän aikana ja pitää kalorit muuten alhaalla. Helpotti suuresti - ei tarvitse stressata joka kerta kun tekee mieli herkutella. Sen kun herkuttelee pikkuisen ja lähtee sitten lenkille!

Tänään on ystävänpäivä, ja olemme menossa mieheni kanssa hotelliin viettämään romanttista iltaa. Iltaan kuuluu todennäköisesti pizzaa ja karkkia, mutta yritän suhtautua siihen ilolla. Pyrin siihen, että herkuttelen kohtuudella ja ainoastaan tänään - en enää huomenna. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olen tottunut herkuttelemaan ylenmäärin koko viikonlopun, joten siihen on tehtävä muutos!

Tämän päivän osalta myös liikunta jää pois, sillä menemme hotelliin suoraan töistä. Se harmittaa, mutta saanpahan ainakin hyötyliikuntaa sillä että kävelen töistä hotellille ja toivottavasti harrastan hyötyliikuntaa myös hotellissa. Tsihi. :)

Olisi niiiiiin parasta, kun pystyisi heräämään aamuisin puoli tuntia normaalia aikaisemmin ja aloittamaan päivän kävelylenkillä. Siinä saisi jo paljon askeleita kerrytettyä, jolloin illalla ei olisi niin kovaa painetta lähteä pitkälle lenkille askelten kartuttamiseksi. Tämä on ollut minulle aina ongelma, koska rakastan nukkumista. Voin laittaa herätyskellon soimaan aikaisemmin, mutta sitten totean etten jaksakaan ja torkutan kunnes on oikeasti pakko herätä. Onko kenelläkään hyviä vinkkejä tähän? Miten sen takapuolensa saisi liikkeelle heti aamutuimaan?

 

Iloista ystävänpäivää kaikille!

Vehkeet kunnossa ja pikkuinen repsahdus

Oi voi. Pakastimesta löytyi vielä yksi pala mutakakkua. Ja söin sen. Koska ajattelin, että syön mieluummin herkut pois kaapista etten elämäntapaprojektin myöhemmässä vaiheessa ala repsahtelemaan. Olikohan tämäkin tekosyy, en tiedä. Noh, nyt pitää vaan huolehtia siitä ettei osta mitään herkkuja! Kaapeista niitä ei enää löydy.

Se mitä lähdin alunperin kirjoittamaan, liittyi liikkumisen motivoimisen välineisiin. Kaivoin vanhan askelmittarini jostain kätköistä ja huomasin heti sen motivoivan ylettömästi! Lupasin itselleni, että niinä päivinä jolloin en käy salilla tai sulkapallossa, kävelen vähintään 8000 askelta. Suositushan on 10 000-12 000 askelta päivässä, jos yrittää laihduttaa, mutta aloitan pienestä etten niin helposti repsahda.

Toinen motivaattorini on Sports Tracker sovellus ja sykevyö. Sykevyön avulla sovellus osaa laskea todellisen kalorikulutuksen, mikä tietenkin motivoi kovasti ja puskee parempiin tuloksiin seuraavalla kerralla. Tänään salilla paloi reipas 300kcal, mikä oli itselleni pettymys - pari päivää sitten paloi yli 400kcal. Selvästi vaikuttaa, mitä enemmän tekee alkulämmittelyä esimerkiksi juoksumatolla tai crosstrainerilla. Eikä ihme, siinähän se syke nousee. Sports Tracker on erityisen hyvä myös lenkillä, kun näkee kartasta minkälaisen reissun on tehnyt ja kuinka monta kilometriä on tullut käveltyä.

Tänään jaksoin juosta juoksumatolla neljä minuuttia. :D Eikö kuulostakin säälittävältä? Minulla ongelmana ei niinkään ole hengästyminen, vaan pakottava kipu pohkeissa. Samaa aiheuttaa myös ihan tavallinen kävely. Olen yrittänyt pohjelihaksia venyttää, mutta mikään ei tunnu helpottavan. :( Luin jostakin, että pohkeissa on tarpeeksi voimaa silloin, kun jaksaa yhdellä jalalla seisten nousta varpailleen 25 kertaa. Jaksan kyllä, mutta jälleen kerran pohkeisiin sattuu loppuvaiheessa aivan jumalattoman paljon. Ehkä niitä pitää vaan harjoittaa. Ja venyttää.

Otin itsestäni myös alkutilannekuvat ensimmäistä kertaa ikinä (lisään kuvia-välilehdelle). Meinasi itku tulla. En tiennyt näyttäväni niin kamalalta. Tosi paha mieli tuli, mutta toivon sen kasvattavan motivaatiota eikä lannistavan! Nyt ensimmäinen tunne tosin on lannistus. Harmistus maksimus.

Vai että puoli kiloa päivässä...

Ongelmani ydin: kasvikset. En pidä salaateista enkä varsinkaan jaksa niitä tehdä. Pakastekasviksia käytän melko paljon, mutta en selvästikään tarpeeksi. Tältä näyttää tämän päivän ruokien osalta Kiloklubin tuomio:

Sekä kasvikset että kuidut saisi vihreälle kun puputtaisi vihreää. Muttaku. Onko kenelläkään hyviä kasvisideoita, mikä olisi maistuvaa ja täyttävää? Itse olen tykännyt syödä esimerkiksi keitettyä parsaa mutta en jaksaisi sitä keittää.

Huomasin juuri sanoneeni muutaman lauseen sisällä jo kahdesti "en jaksa". Aika höpöhöpöä vai mitä? Miten niin en jaksa? Jos paistan kanaa, miksen voi samalla keittää vettä ja törväistä sen parsan sinne kypsymään? En itsekään tiedä vastausta.

Anyway, luulen että ensimmäinen elämäntapamuutokseni voisi olla kasvisten lisääminen ruokavalioon. Melkeinpä voisin jättää perunat ja riisit kokonaan pois ja korvata kasviksilla. Pastaa en onneksi syö juuri koskaan vehnäallergian vuoksi.

Tästä lähdetään! Kasviksia! Ensi viikolla keksin toisen elämäntapamuutoksen, joka todennäköisesti liittyy herkkupäiviin (joita tällä hetkellä ovat perjantai, lauantai JA sunnuntai).

Ja taas mennään...

Nyt on kyllä pahasti luuserifiilis!

En tiedä sattuiko kukaan lukemaan aikaisemmin saman nimistä blogiani, jossa kävin läpi silloista laihdutusprosessiani... Mutta itse kukin voi päätellä mistä on kysymys, kun täällä ollaan taas.

Näin se meni: aloitin laihdutusprosessin keväällä 2011, tuolloin noin 80 kiloisena. Söin muutaman viikon pelkkiä Nutrilett-patukoita ja aloin käymään salilla. Alimmillaan paino oli 69,9kg samaisen vuoden lopulla. Siinä kohtaa päätin, että tämä riittää - enää ei tarvitse laihduttaa.

Eikö?

Tänä aamuna vaaka näytti 82,3kg. Samaa se näytti jo vuonna 2012, jolloin taisin aikaisemman blogin poistaa suutuspäissäni. Voin sanoa ihan suoraan, että kyllä vituttaa!

Olen yrittänyt laihduttaa uudelleen pariin otteeseen, mutta paino ei millään lähde putoamaan ja repsahduksia tulee etenkin, kun yrittää pitää kalorit minimissä. Tässä on kokeiltu erinäiset pillerit, karppaukset ja Dukanin dieetit, mutta mikään ei ole ollut pysyvä ratkaisu.

Nyt päätin, että muutan elämäntapani mutta en yritä ihmekonsteja! Toisin sanoen alan harrastaa liikuntaa ja pyrin syömään terveellisesti, noin 1700kcal / päivä. Tässä apuna Kiloklubi, johon toivottavasti jaksan täyttää kaikki syömiseni.

Tämän blogin tarkoituksena on pääsääntöisesti toimia omana päiväkirjanani yrittäessäni löytää liikunnan riemun. Toivon myös saavani vertaistukea muilta laihduttajilta!

Tervetuloa mukaan --> ja saa tulla haukkumaan urpoksi jos valitan joka viikonloppu uusista repsahduksista.