torstai 13. helmikuuta 2014

Vehkeet kunnossa ja pikkuinen repsahdus

Oi voi. Pakastimesta löytyi vielä yksi pala mutakakkua. Ja söin sen. Koska ajattelin, että syön mieluummin herkut pois kaapista etten elämäntapaprojektin myöhemmässä vaiheessa ala repsahtelemaan. Olikohan tämäkin tekosyy, en tiedä. Noh, nyt pitää vaan huolehtia siitä ettei osta mitään herkkuja! Kaapeista niitä ei enää löydy.


Se mitä lähdin alunperin kirjoittamaan, liittyi liikkumisen motivoimisen välineisiin. Kaivoin vanhan askelmittarini jostain kätköistä ja huomasin heti sen motivoivan ylettömästi! Lupasin itselleni, että niinä päivinä jolloin en käy salilla tai sulkapallossa, kävelen vähintään 8000 askelta. Suositushan on 10 000-12 000 askelta päivässä, jos yrittää laihduttaa, mutta aloitan pienestä etten niin helposti repsahda.


Toinen motivaattorini on Sports Tracker sovellus ja sykevyö. Sykevyön avulla sovellus osaa laskea todellisen kalorikulutuksen, mikä tietenkin motivoi kovasti ja puskee parempiin tuloksiin seuraavalla kerralla. Tänään salilla paloi reipas 300kcal, mikä oli itselleni pettymys - pari päivää sitten paloi yli 400kcal. Selvästi vaikuttaa, mitä enemmän tekee alkulämmittelyä esimerkiksi juoksumatolla tai crosstrainerilla. Eikä ihme, siinähän se syke nousee. Sports Tracker on erityisen hyvä myös lenkillä, kun näkee kartasta minkälaisen reissun on tehnyt ja kuinka monta kilometriä on tullut käveltyä.


Tänään jaksoin juosta juoksumatolla neljä minuuttia. :D Eikö kuulostakin säälittävältä? Minulla ongelmana ei niinkään ole hengästyminen, vaan pakottava kipu pohkeissa. Samaa aiheuttaa myös ihan tavallinen kävely. Olen yrittänyt pohjelihaksia venyttää, mutta mikään ei tunnu helpottavan. :( Luin jostakin, että pohkeissa on tarpeeksi voimaa silloin, kun jaksaa yhdellä jalalla seisten nousta varpailleen 25 kertaa. Jaksan kyllä, mutta jälleen kerran pohkeisiin sattuu loppuvaiheessa aivan jumalattoman paljon. Ehkä niitä pitää vaan harjoittaa. Ja venyttää.

Otin itsestäni myös alkutilannekuvat ensimmäistä kertaa ikinä (lisään kuvia-välilehdelle). Meinasi itku tulla. En tiennyt näyttäväni niin kamalalta. Tosi paha mieli tuli, mutta toivon sen kasvattavan motivaatiota eikä lannistavan! Nyt ensimmäinen tunne tosin on lannistus. Harmistus maksimus.

11 kommenttia:

  1. Voi että sä olet roh-ke-a!!
    Mä en ole uskaltanut käydä edes vaa'alla, saatika ottaa kuvia ja oikeasti kohdata sitä omaa kroppaansa.
    Uskon, että alussa tulee harmitus, varsinkin kun on luja tahto laihtua ja ajatus vain laihtuisi nopeammin kuin kroppa. Ja sitten turhautuu kun näkee itsensä peilistä. (mulla monet ajatukset tähän painon pudotukseen liittyen alkavat sanoilla "sitten kun mä olen pudottanut niin ja niin paljon ..." Aina ajatus tulevassa eikä tässä hetkessä, mrr).
    Pitäisi kyllä tehdä sama kuin sä, sitten kun me ollaan yhtä ihania ja kauniita ulkoisesti kuin jo ollaan sisäisesti, niin kuviin voi palata ja todeta, että olenpas tehnyt ison työn.
    Kyllä sekin hetki vielä tulee!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä toooooosi iso askel ottaa nuo kuvat, saatika laittaa koko maailman nähtäville. Mulla on sellainen tavoite, että jos pääsen alle 70kg, eli sinne normaalipainoon, niin annan blogilleni kasvot. :) Nyt en vielä kehtaa, häpeä on turhan valtava vielä tässä vaiheessa. Kiva kun käyt kommentoimassa! :)

      Poista
  2. Pitihän tuo pohjejuttu testata kun en oo tommosesta ennen kuullutkaan! :) Kyllä tuntuu aika kivana poltteena, ois vissii ihan hyvää kotitreeniä? :D Hitsit ku nuo askelmittarit ja Sports Trackerit himottaa noissa kuvissa - ite oon jo muutaman kuukauden harkinnyt sekä askel- että sykemittaria! Tuo askelmittari on vielä just sama ja samanvärinen mitä oon harkinnu! :D Saiskohan jonkun näköstä arviota siitä? Laskeeko luotettavasti askeleet ja matkan? Entä kalorit? Toimiiko kaulassa kun en ite välttis taskuun tahtos laittaa? Kiinnostaa, kiitos jos viitit vastata! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua lisäsin vastauksen väärään paikkaan. Löytyy tästä alta. :)

      Poista
  3. Jep, siinä pohjejutussa minkä luin sanottiin, että tuota olisi hyvä tehdä päivittäin niin pohjelihas voimistuu. Meeeelkein oon muistanut. :P

    Askelmittari on tosi hyvä apuri, etenkin jos helposti laiskottaa! Kun lupaa itselleen että kävelee tietyn askelmäärän päivässä, niin huomaa mielellään kävelevänsä vielä vähän matkaa jos askelmäärästä puuttuu vaikka 500 askelta. Askeleet laskee tosi luotettavasti ja lopettaa laskemisen jos seisot kauan paikallaan ja otat "tyhjiä" askeleita. Eli laskee vain kun oikeasti kävelet eikä esim. kun seisot ja vaihdat painoa jalalta toiselle. Kilometrit varmaankin laskisi oikein jos osaisi asettaa askelen pituuden oikein. Itse en ole vaivautunut mittaamaan askelteni pituutta, etenkään kun pituus vaihtelee paljon kun koiran kanssa ulkoilee. Kaloreita en usko tämän laskevan oikein, koska askelmittari ei mittaa sykettäsi.

    Mutta se on tosi kiva kun näkee seitsemän päivää taaksepäin kaikki luvut. Itselläni on seinällä liikuntapäiväkirja johon merkkaan päivän kävelyt niin pystyy seurailemaan pitemmänkin aikaa taaksepäin.

    Kaulassakin toimii kun vaan hankit jonkun hihnan millä voit sen kaulaan laittaa. Nyt kun mietin asiaa niin siinä saattoi tulla sellainen mukanakin, mutta olen itse pitänyt takin taskussa niin kulkee aina mukana.

    Sports Trackerin sykevyötä suosittelen lämpimästi! Salilla motivoi kun voi puhelimesta reenin jälkeen katsoa kulutetut kalorit ja lenkillä motivoi kun näkee matkan pituuden ja kulutetut kalorit. Tosi hyvä kapistus, kunhan katsoo että vyö sopii nimenomaan omaan puhelimeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon vastauksesta! Hih, musta tuntuu että mä vaan soudan ja huopaan tuon askelmittarin kanssa - välillä tulee hyvää palautetta ja se olo että se kannattaa hommata ja sitten taas huonoa, jolloin siirrän kuitenkin ostoharkinnan myöhemmälle. Nyt on taas vähä fifty- fifty olo :D Johtuu varmaanki siitä että tahtosin samaan pakettiin sekä kilometrit, askeleet että kalorit. Sykemittari on kanssa houkutellu just kaloreiden takia mut siitä ei nää kilsoja mitkä kans kiinnostas :D Sykemittarilla näkis jumppienkin kalorit kun taas askelmittaria ei vois käyttää ku kävellessä. Ää mitä mä teen...

      Mä veikkaan että tuo ST ei sovi mun kännykkään kun se ei oo mikää uus älypuhelin. Kosketusnäyttö ja netti löytyy mut molemmat niin takkusia että tuskin tulis kännyssä käytettyy :)

      Poista
    2. Ratkaisu: osta uusi kännykkä. :D

      Poista
  4. Munkin piti totta kai kokeilla toi pohjejuttu, ja tuntuhan se viimeset 6-7 kertaa aivan julmetun paljon. Pitää siis ruveta jalkaprässissä tekee pohjejuttujakin!

    -Kaukaa Kaunis

    VastaaPoista
  5. Hyvä tuo pohjejuttu, sillä huomasin omaavani tarpeeksi voimaa pohjekeissa :) Mut minulla pohkeet kuuluu salitreeniin, joten sieltä se ehkä johtuu.

    Minulla on Polarin FT60 sykemittari, joka on kyllä ihan tosi mahtava kaveri lenkille ja salille ja mihin vaan. Sen lisäksi käytän sitten Sports Trackeria lenkeillä. Olin hankkinut sykevyön ja mittarin ennen trackeriin tutustumista enkä viitsinyt siihen sitten enää ostaa omaa vyötä.

    Uskon kyllä sen olevan tosi hyvä kaveri treeniin!

    Laihdutus, kuntoilu, urheilu - ne on välinelajeja! Kunnon pelit ja vehkeet pitää olla!
    Paljon joutuu panostamaan, mutta joka panostus (jonka itse olen tehnyt) on auttanut projektia eteenpäin tekemällä liikkumisesta miellyttävämpää, helpompaa ja palkitsevampaa.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Se on juuri näin, kaikki tuntuu kivemmalta kun vehkeet on kunnossa. :)

      Poista