torstai 13. helmikuuta 2014

Ja taas mennään...

Nyt on kyllä pahasti luuserifiilis!

En tiedä sattuiko kukaan lukemaan aikaisemmin saman nimistä blogiani, jossa kävin läpi silloista laihdutusprosessiani... Mutta itse kukin voi päätellä mistä on kysymys, kun täällä ollaan taas.

Näin se meni: aloitin laihdutusprosessin keväällä 2011, tuolloin noin 80 kiloisena. Söin muutaman viikon pelkkiä Nutrilett-patukoita ja aloin käymään salilla. Alimmillaan paino oli 69,9kg samaisen vuoden lopulla. Siinä kohtaa päätin, että tämä riittää - enää ei tarvitse laihduttaa.

Eikö?

Tänä aamuna vaaka näytti 82,3kg. Samaa se näytti jo vuonna 2012, jolloin taisin aikaisemman blogin poistaa suutuspäissäni. Voin sanoa ihan suoraan, että kyllä vituttaa!

Olen yrittänyt laihduttaa uudelleen pariin otteeseen, mutta paino ei millään lähde putoamaan ja repsahduksia tulee etenkin, kun yrittää pitää kalorit minimissä. Tässä on kokeiltu erinäiset pillerit, karppaukset ja Dukanin dieetit, mutta mikään ei ole ollut pysyvä ratkaisu.

Nyt päätin, että muutan elämäntapani mutta en yritä ihmekonsteja! Toisin sanoen alan harrastaa liikuntaa ja pyrin syömään terveellisesti, noin 1700kcal / päivä. Tässä apuna Kiloklubi, johon toivottavasti jaksan täyttää kaikki syömiseni.

Tämän blogin tarkoituksena on pääsääntöisesti toimia omana päiväkirjanani yrittäessäni löytää liikunnan riemun. Toivon myös saavani vertaistukea muilta laihduttajilta!

Tervetuloa mukaan --> ja saa tulla haukkumaan urpoksi jos valitan joka viikonloppu uusista repsahduksista.

8 kommenttia:

  1. Voi tää kuulostaa niiiin tutulta!
    Ihan kuin mun elämästä olisit kirjoittanut. Olen kans kokeillut cambridget, karppaukset, nutraukset, kivikautiset ruokavaliot...listaa voisi vaan jatkaa ja jatkaa.
    Olen 30-vuotias ja viimeiset 6 vuotta jojoillut ees taas päätyen aina saman ketutuksen kautta alkupisteeseen: kilot ovat palanneet.

    Nyt päätin ottaa toisen lähestymistavan. IHan vain perusterveelliset ruokailu- ja liikuntatottumukset. Haastetta on tuossa mulle kyllä riittämiin. Liikunta ei ole nimittäin koskaan kuulunut kiinteästi elämääni ja tykkään kokata hyvää ruokaa (=kermaa ja voita). Ja kokkaan paljon :D !

    Otin avuksin FitFarmin Superdieetin, he käskevät, minä tottelen. Näin mun ei tarvitse murehtia, mikä määrä liikuntaa on riittävästi tai olenko syönyt liikaa. Ehkä jonain päivänä opin sitten itsekin rajaamaan syömisiäni ja valitsemaan terveellisemmät vaihtoehdot. Ja toivon mukaan tätä kuuria jaksaa jatkaa niin, että joskus pääsee nauttimaan tuloksistakin ja viihtyy omassa kropassaan.

    Kovasti tsemppiä sulle, alku on aina vaikeinta, sittenhän homma rutinoituu ja menee itsellään ja tuloksetkin alkavat jo motivoida :)! Tulen mielelläni blogiasi lukemaan, ollaan suurin piirtein saman painoiset, molemmat ollaan kokeiltu ripakopallinen erilaisia dieettejä ja kropparempatkin aloitetaan nyt suht. samaan aikaan. Uskon, että saan sulta hyvää vertaistukea, toivottavasti tulee toimimaan molempiin suuntiin :).

    Ja mainoksen sanoin, pysykää lujana siskot!!
    -Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemistä! Ihanaa että heti löytyy vertaistukea!

      Juuri tänään katselin tuota superdieettiä, mutta en uskaltanut sitä ostaa kun en yhtään tiedä mitä pitää sisällään. Esimerkiksi antaako se salille täyden ohjelman? Itselläni on saliohjaajan tekemä ohjelma, jota en halua lähteä muuttamaan. Ja sitten se ruokavalio, että miten toimii vehnäallergisella?

      Kauanko olet Superdieetillä ollut, koetko toimivaksi?

      Tosi hyvä että muutkin ovat todenneet tämän "terveellinen elämänmuutos" asenteen parhaaksi. Uskon henkilökohtaisesti sen olevan kaikista terveellisin tapa laihtua ja tulla parempaan kuntoon! Ensimmäistä kertaa itsellänikin on tavoitteena laihtua koko vuoden aikana 10kg, ei kahdessa kuukaudessa. :)

      Tsemiä sinullekin!

      Poista
    2. Superdieetistä..
      Kyllä, sen mukana tuli saliohjelma, kahvakuulatreeni sekä ihan vain kotona suoritettava treeni mikäli ei ole salille käyvää tyyppiä. Itse olen mennyt nyt eteenpäin kahvakuulan ja kotitreenin voimin. Ja hikeä pisaroi :D!
      Mutta joku saliohjaajahan nekin treenit on mennyt suunnittelemaan, eli varmaankin aika samanlaisilla treeneillä mennään kuin säkin.
      Tuota vehnäallergiaa mietin, joka päivään kuuluu nimittäin vehnälesettä.. dieetin aloittaessaan saa kyllä tunnukset foorumille, jossa on kysymyksiä jos jonkinlaisia ja aika paljon porukka on vaihdellutkin eri ruoka-aineita toisiksi - juuri allergioiden yms. vuoksi. Eli varmaan leseillekin jokin vaihtoehto löytyy.

      Nyt mulla alkoi 3. viikko superdieettiä (viikoissa siis, ruuan ja treenin suhteen teen asiat vähän hitaammin ja menen vasta ns. 2. viikon ohjelmassa) ja olen kyllä tykännyt. Tänään huomasin, että housut menevät vähän helpommin jalkaan, eli kyllä siellä jotain alkaa tapahtua. En vain ole vieläkään käynyt kertaakaan vaa'alla, joten kiloista en osaa sanoa. Kun 4 viikkoa on kulunut, aion vähän tarkistaa tilannetta mittanauhalla. Mutta ainakin ihoni voi paremmin, samaten huomaan oloni olevan kokonaisvaltaisesti paljon parempi, eikä nälkää ole tarvinnut nähdä.

      Ja juuri tuo sama periaate mullakin on - hitaasti hyvä tulee. Tässä kuurissa on nimittäin aika hurja tahti - 4 lihaskuntotreeniä ja 4 aerobista treeniä viikossa. Meinaa loppua tunnit viikosta kesken. Siksi olen ihan suorilta lisännyt viikkooni päiviä, enkä vaihda ruokaohjelmaa (joka viikolle on omansa) seuraavaan, ennenkuin olen tehnyt kunkin viikon vaatiman määrän liikuntaa.

      Nyt luen innolla läpi, miten sulla on lähtenyt homma käyntiin :) !

      Poista
    3. Okkei, kiitos tiedoista! Ehkä harkitsen superdieettiä jos ei oma dieetti lähde toimimaan. :)

      Poista
  2. Voi, tää tarina kuullostaa kyllä niin tutulta! Itse laihdutin (paino sanalla laihdutus) joku viis- kuus vuotta sitten 84kilosta 63:n, kilot tuli takas ("Nyt kun olen hoikka niin eihän tässä tarvii enää mitään tehä") enkä jaksanu välittää kunnes viime helmi- maalis- toukokuussa tuli raja vastaan ja aloitin blogin 95 kilossa. Tällä kertaa (ja etenkin nykypäivänä) mennään fiksummilla kaloreilla ja syömisillä ja muutenkin sitä pysyvää elämäntapamuutosta hakien. Että ei tarviis enää koskaan laihduttaa. Elämä toki pitää muuttaa ihan pidemmällä tähtäimellä ;)

    Fiksulta kuullostaa nuo sun ratkaisut, aika samaa linjaa noudatan itsekin vaikka alkuspurtiksi söinkin pitkään 1300-1500kcal. Ei enää mitään minikaloreita ja liikkumattomuutta vaan pidemmän aikavälin muutoksia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, yritin laittaa puhelimella vastauksen mutta ei lähtenyt.

      Pistetään uusiksi.

      Kyllä sua varmasti harmittaa kun noin ison pudotuksen jälkeen on tullut kilot takaisin! Onneksi jaksat kuitenkin yrittää uudelleen, moni voisi lannistua lopullisesti! :)

      Poista
  3. Tosi mahtavaa lukea siitä, kuinka ajatusmaailma on rauhallisessa elämänmuutoksessa eikä vain nopeassa laihtumisessa. Sitä minäkin haen takaa ja toivon matkalla oppivani elämään kevyemmin.

    Tarina kuulostaa tutulta siinä mielessä, että minäkin pudotin painoa 2011 lähes 25kg. Kaikki se lähti 6kk aikana ja Go fat go:n avulla (Superdieetin edeltäjä).
    Ja mitä tapahtui, kun gfg ja tiukka kontrollointi loppui - no se sama tarina. Paino palasi. Ensin hitaasti - ajattelin vaan, että huomenna aloitan ja tiputan kilot...
    - Sitten yhtä kiihtyvällä vauhdilla.

    Lopulta löysin itseni 120kiloisena. Huh.

    Nyt olen matkalla kevyemmäksi ja toivottavasti se tapahtuu hitaasti :) Liikun parantaaksein kuntoa - toisinaan salilla, toisinaan lenkkeillen. Painoa pudotan pätkäpaastolla ja toistaiseksi hyvin tuloksin :)

    Tsemppiä sinulle ja tervetuloa myös minun blogiin, jos minun matka kiinnostaa

    varmastihidasta.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että on muitakin samalla ajatusmaailmalla liikenteessä. Kaikki hehkuttavat noita Jutan dieettejä mutta itse en oikein niihin usko juuri siksi, että mitäs sitten tapahtuu kun tiukka kontrolli loppuu?

      Käyn tsekkaamassa blogisi!

      Poista